Anarin tarina pohjautuu kairankulkijoihin, joilla ei ole kiire. Kairassa kulkiessa määränpää ei ole itse tarkoitus, vaan matka. Olemme siis perillä jo lähtiessämme, sillä luonto on määränpäämme. Me vaellamme rauhassa, nauttien jokaisella solullamme. Kun tunnemme nälkää, sytytämme tulen ja valmistamme ruoan. Kun tunnemme väsymystä, pystytämme teltan tai laavun ja lepäämme.
Kun matka jatkuu, ei satunnainen kulkija edes huomaa, että paikalla on majailtu. Me emme halua kerskua saavutuksillamme, vaan haluamme nauttia siitä, mitä elämän lähtökohta ja edellytys, luonto, meille tarjoaa. Ja me kätkemme ne hetket sydämiimme ja niistä me ammennamme voimaa niin työhömme, ihmissuhteisiimme kuin koko elämäämmekin. Tälle matkalle olet sinäkin tervetullut!